Hahaha, huijasin, en ikinä ehtinytkään vielä kirjoittaa sitä mielessä olevaa juttua. Töitten kanssa meni energia, eikä jaksanut mitään fiksua kirjoittaa enää koneella ja sitten oli muutakin menoa, niin eipä sitä ehtinyt! Mutta nyt loppui työt, niin ehkä mä vielä joskus sen jutun kirjoitan, mikä on ollut jo kuukauden mielessä.
Mutta nyt yhdellä koirafoorumilla (keskustelufoorumi pikemminkin kyl mulle :D) on tälläi kuva tunnissa haastejuttu, niin nyt taas muistin osallistua. Kaikkiahan kiinnostaa, mitä Pilvi tekee lauantaisin? Eikö vain? Sitähän minäkin.
Eli joskus kello 9 aikaa heräilin ja sitten siinä söin aamupalaa ja tein muuta aamutoimia. Lähtö oli siis puoli kymmenen jälkeen kohti juna-asemaa ja Helsinkiä. Oli tarkoitus miittailla muutamia ihmisiä, mutta loppupeleissä se vähän jäi ja hengailtiin siellä sitten parin kaverin kanssa.
Siinä sitten 10.17 lähti juna ja istuttiin sitten junassa. Satoi vettä, otin tollaisen söpön kuvan kilpailevista vesipisaroista! Eipä sen kummempi tunti se.
Joskus 11.20 oli juna Hesassa ja suunnattiin Robetsiin. Ah, niin ihana valkosuklaakaakao kermavaahdolla. Voiko parempaa olla? Epäilen, täydellistä ♥
Ooteltiin tunti niitä ihmisiä, keiden piti tulla miittiin, muttei näkynyt. Lähdettiin sitten näiden kavereiden kanssa keiden kanssa Hesaan tulin ja yhden Helsinkiläisen tutun kanssa etsimään Eurokangasta. Ekaksi siis selkeästi väärästä suunnasta! :'D
Eurokangas löytyi, kaveri sai ostettua kankaansa ja me jatkettua hengailua. Hengailimme itsemme sitten Raxiin nälkäisinä syömään. Ainakin hauskaa oli. Vaikka lopulta kukaan ei jaksanut niiin hirveästi edes lapata ruokaa naamaansa.
Raxista mentiin Foorumiin kattelee paikkoja ja ostin sitten H&M:stä yhden paidan ja kynsilakkasetin. Ihan heräteostoksena. Soo soo siis. Kadotettiin kaks kaveria tuon yhden kaverin kanssa ja soiteltiin, että missä he ovat. Ja ainiin, ostinhan mä synttärilahjan yhdelle kamulle!
14.41 lähti juna taas takaisin päin. Pikavisiitti siis kerrassaan. Oli tylsää, niin testasin niitä kynsilakkoja ystäväni Riikan kynsiin. Joka tuossa siis poseeraa. Kauniit kynnet, eiköstä?
Kotiin pääsin joskus neljän aikaan ja vastassa oli tällänen karvaturri ja harvahammaslammas nimeltä Nella. Vanha mummo tuo jo on, täyttää siis 12v nyt syksyllä.
No sitten katselin MTV:tä, sieltä taisi tulla.. äh en muista :'D Jotain sieltä tuli kuitenkin, ehkä ei mitään järkevää katsottavaa, mutta se ei haitannut. Oon viimeaikoina kattonu noita MTV:n maratooneja, se Cribs (vai Gribs? ihan sama) on niin jotenkin äää. Hirveen hienoja taloja ja sitten vaan pröystäillään. "Mulla on 26 makuuhuonetta ja 19 kylpyhuonetta ja asun ihan yksin tässä näin"
Kyllästyin ja lähdin tuon mummon kanssa lenkille. Huomatkaa hieno kieltokyltti ja mitä mieltä Nella siitä selkeästi on :'D Oli muuten kylmä päivä! Jotain 14 astetta, verrataan nyt siihen edellisen päivän 28 asteeseen..
Lenkin jälkeen datailin. Ha, huomatkaa missä sivuilla. (ei tietenkään liity tähän haasteeseen? ei toki) Ja koska datailin sen tunnin 20 niin en jaksa toista samanlaista kuvaa tähän laittaa, joten hypätään suoraan seuraavaan.
Nelosen leffaa kattelin samalla, kun askartelin tämmösiä. En oo vielä uunissa käyttänyt, mutta näistä tulee kovia ja teen varmaan jotain fiksua, kuten koruja tai jotain. Testailua lähinnä oli. Haluisin ruskeeta massaa, koska se soveltuu paremmin kaikkeen söpöön :'D Miniatyyriruokia.
Se leffa meni edelleen, mut nyt keskityin siihen paremmin. Ihan jees leffa. Matthew Perryn takia lähinnä kyl aloin kattomaan. Räjähdysherkkää kemiaa oli siis leffan nimi.
Elokuvan jälkeen menin vielä saunaan ja sit hetken koneella istuin ja menin nukkumaan. Sellainen erittäin mielenkiintoinen päivä siis taas vaihteeksi. Jes.
Otsikko ei kyllä liity mitenkään seuraavaan tekstiin. Mutta tuon nimistä biisiä tässä nyt kuuntelen (vielä, ennen kuin se vaihtuu) ja esittäjä on Musher. Täältä löydätte musiikkia heiltä. Tykkään <3 Missäs muuten muualla kuin Pyhätunturilla tähänkin olen tutustunut. Toivottavasti taas saisi yllätyksenä kuulla nyt sitten elokuussa!
Noniin ja sitten asiaan.
Nimittäin huomasin taasen, että en ymmärrä jotakin asiaa joissakin blogeissa. Oikeastaan se ärsyttää. Kun lukee jotakin tekstiä ja siellä on sitten viittauksia joihinkin ihmisiin. No sitten tajuaa, että ei hemmetti, sehän olen minä. Ei siinäkään vielä olisi mitään, jos asia olisi voitu sanoa ensiksi suoraan. On ärsyttävää lukea asioita blogeista! Muutaman kerran tätä on itselleni tapahtunut ja se ei tunnu kivalta, ei tosiaan. Välillä kyllä siis kiroan netin syvimpään suohon, vaikka siitä paljon iloakin on. Mutta paljon haittaakin. Juuri se, että yhteydenpito normaalisti vähenee, kun kaikki voidaan sanoa tietokoneen ruudun kautta.
Sanatarkat lainaukset ovat pahimpia, seuraavana tulee täydellisesti selostetut tapahtumat ja viimeisenä asiat, joita muut eivät tajua kuin sinä itse. Ehkä se onkin tarkoitus? Että tämä kenestä kirjoitetaan tai kuka esiintyy vähän tekstissä, huomaisi sen ja sitä kautta saisi tietoon asiat. Mutta vaikka se olisi kirjoittajasta helppo tapa kertoa asiat, niin lukijasta se ei ole mukavaa. Ehei.
Mutta juu. Minulla olisi tässä yksi blogiaihe kokoajan ollut mielessä, mutten ole ehtinyt kirjoittamaan! Ehkä nyt tässä parin päivän sisällä voisin kirjoittaa. Ettei unohdu :)
Jep. Tässä tuli saatua vihdoin valkolakki päähän. Pääsykokeet on kierretty, lukuunottamatta keskiviikkona olevaa sairaanhoitajan amk koetta. Ollaan siis jo taas uudella sivulla, vai miten se nyt meni?
Ylioppilasjuhlat sujui kyllä hienosti, paljon oli sukulaisia kylässä ja paljon sai tehdä ja mennä. Esimerkiksi 8 lasta oli juhlissa, joten kyllähän siinä riitti tekemistä! Hauskaa oli.
Hieman on nyt haikeaa jättää kuitenkin tuo ihana lukio taakse. Opettajat kun olivat meillä aivan mahtavia ja muutenkin vuosikurssin yhteishenki oli hyvä. Tässä viimeisen vuoden aikana tuli oikeasti tutustuttua näihin ihmisiin. Paljon ehdin lukioaikana tehdä, toimin tutorina koko kolme vuotta ja samoiten myös oppilaskunnan jäsenenä. Ehdinpä toimia jopa oppilaskunnan rahastonhoitajana yhden kauden, joten ihan turha oppilas en ole ilmeisesti ollut!
Mutta uudet tuulet puhaltaa ja innolla odotan niitä. Jos sitä vaikka saisi opiskelupaikan heti ja pääsisi vaikkapa muuttamaan ensimmäiseen ihka omaan kotiin? Olisi aika hienoa. Vaikka asuinhan minä jo tavallani omillaan pari kuukautta tuolla Jyväskylässä, vaikka toisen ihmisen luona asuinkin.
Mutta nyt. Nukkumaan. Krooh. Lomaa on vielä päivä, sitten alkaakin kesätyöt.
Tässä on ollut hieman kiirettä suuntaan jos toiseen. Heti palattuani valmennuskurssilta, suuntasin nokkani kohti Lontoota. Elikkäs se oli viikonloppuna 21.5-23.5. Seuraavaksi kerron pienen tiivistelmän tuosta pikaisesta visiitistä Iso-Britannian maalla. Mutta aluksi jatkan tarinaani, miksi en ole aikaisemmin ehtinyt kertoa tuosta matkastani. No palattuani Lontoosta tulin kotiin, nukuin, lähdin Tampereelle pääsykokeisiin. Tampereelta suunnistin Kuopioon ja olin siellä sitten 28.5 asti. Pääsykokeiden merkeissä siis myös. (Ihan kai ne pääsykokeet meni ok. Ehkä? No sen näkee joskus sitten) Palasin kotiin vasta 28.5 ja sen jälkeen on ollut hieman kiirettä, kun on järjestelty ylppärijuhlia jne. Mutta nyt, nyt on pienen Lontoon kertomuksen aika!
Lähdimme siis perjantaina 21.5 aamulla kello 9 aikoihin kohti linja-autoasemaa, jotta selviäisimme Tampereelle, josta lentokone nousisi ilmaan ja suuntaisi siipensä kohti Stanstedin lentokenttää. Bussimatka sujui rattoisasti, sillä olihan matkaseurana kaksi hyvää ystävääni Riikka ja Niina. Tarkoituksenamme oli matkata siis Lontooseen morjenstamaan kolmatta hyvää ystävääni Tiiaa, joka siellä oli työharjoittelussa ollut jo tovin.
Tampere-Pirkkalan lentokenttä on pieni. Olin ihan hämmästynyt, kun yleensä lentokoneella olen lähtenyt ihanasta ja tutusta Helsinki-Vantaan lentokentältä. Mutta ei se haitannut, sillä kovinkaan kauaa ei kuitenkaan tarvinnut odotella lentokoneeseen pääsyä. Ryanairilla lentelimme pilvissä (haha) ja pientä naposteltavaakin tuli ostettua koneesta. Kauaa ei lento kestänyt, vaan olimme jo Englannin mailla. Stanstedissa me menimme heti ostamaan minibussi -lippuja kohti Lontoota ja saimmekin ihan hyvin onneksi ostettua. Sitten vain hengailua lentokentän odotustilassa, että meidän pieni bussimme saapuisi. Otin semmoisesta kivasta koneesta heti jotain ihme Vitamin Wateria. Oli hyvää! Miksi Suomessa ei ole tuota tuotetta?
Pikkubussi saapuikin ja matka taittui sitten kohti Lontoota ja siellä Baker Streettiä, jonne minibussi meidät kuljetti. Ihastelimme tyttöjen kanssa maisemia ja ihanaa arkkitehtuuria, jota näkyi. Miten erimaissa talojen ulkonäkö on niin erilaista? Lontoossa oli ihan erinäköisiä taloja kuin Suomessa, Kreikassa taas talot ovat ihan eri maailmasta kuin Lontoo ja Suomi. Ihan hassua minusta.
Baker Streetille saavuttua tapasimmekin ystävämme Tiian, joka siellä meitä oli odotellut. Kipitimme heti syömään, sillä meillä kaikilla oli hirveä nälkä. Kävimme niinkin eksoottisessa ruokapaikassa kuin Pizza Hut. Mutta oli herkullista ruokaa ja tarjoilija oli erittäin iloinen ja pirteä. Ihana tyyppi! Olimme siis vihdoin Lontoossa, suuressa kaupungissa. Fiilis oli sanoin kuvaamaton.
Syötyämme tallustelimme pitkin Baker Streettiä, Oxford streettiä ja käväisimme me jo Piccadilly Circuksenkin katsastamassa. Heti piti päästä jo kauppoja katsomaan, joten käväisimme ihanassa Disney storessa! Minun ja Riikan unelmakauppa. Ostin semmoisen älyttömän suloisen Aku Ankka paidan. Kävimme myös pikaisesti kierrähtämässä suuuuuuressa lelukaupassa, vissiinkin siinä olisi ollut viisi kerrosta(?) mutta me ehdimme katsoa vain ensimmäisen, kun kauppa laitettiin jo kiinni.
Sitten suunnistimmekin itsemme Lontoon metroihin ja sieltä reittimme johti Canada Wateriin, jossa meidän 'hotellimme' sijaitsi. Itseasiassa se oli Lontoon Suomalainen kirkko, jossa yövyimme. Mutta ihan oma pieni huone meillä oli, jossa saimme nukkua hetken. Hyvät aamupalat siellä oli ja muutenkin ihan kelpo paikka. Eikä ollut kallis, joten seuraavan kerrankin kun Lontoosen nokkani suunnistan, aion yöpyä siellä jos vain voin.
Seuraavana aamuna suunnistimme sitten aamupalalta suoraan Baker Streetille, koska meinasimme ensin mennä Madame Tussaudsin vahakabinettiin. Jono silloin sinne oli kyllä vielä niin pitkä, ettemme viitsineet tuhlata aikaa siihen. Jutustelimme sitten erään lipunmyyjänaisen kanssa ja hän myi liput London Eyehin, jonne olimmekin menossa. Tuo nainen kehui minun Lego -korvakorujani (joista toinen hävisi loppujen lopuksi matkallamme..)
London Eyesiin (miten tuo taipuisi? O.O) matkustimme milläs muullakaan kuin kaksikerroksellisella punaisella bussilla. Tietenkin yläkerrassa sujui meidän matkamme! Kävelimme sellaisen puiston läpi, jossa oli katutaitelijoita. Olivat mukavia, etenkin se Charlie Chaplin. Hassu mies. Lopulta pitkän jonotuksen päätyttyä pääsimme London Eyen 'matkustamoon'. Siellä sitten katselimme maisemia ja ihastelimme hienoa säätä, joka meille oli siunattu matkaan! Hellettä oli, mutta ei se haitannut.
Maailmanpyörän jälkeen lähdimme takaisin kohti Baker Streettiä ja Madame Tussaudsia. Oli hyvä ajoitus, sillä pääsimme ilman jonottamista suoraan sinne sisään! Oli muuten aivan mahtava paikka. Ei ole turhaan kehuttu, ainakin me neljä saimme aikaamme siellä vietettyä tovin jos toisenkin. Käväisimme moikkaamassa Big Brotherin päiväkirjahuonetta, jossa meno oli aika hulvatonta. Jouduimme esiintymään ja tekemään ties mitä, jotta pääsimme lopulta pois. Mutta hauskaa oli, mukaan tietenkin tarttui sitten DVD meidän toilailuistamme huoneessa.
Tussaudsin jälkeen lähdimme kohti Primarkkia, tuota halpojen vaatteiden mekkaa. Itselleni ei vaatteita sieltä tarttunut mukaan, sillä siellä oli niin paljon ihmisiä, että alkoi melkein ärsyttää. Ostin kuitenkin vyön punnalla, sukkia kahdella punnalla ja aurinkolasit punnalla + muuta pientä punnan tai parin tavaraa. Että sinällään ihan hyvä reissu. Riikan kanssa emme jaksaneet kauaa siis olla, joten lähdimme hieman aikaisemmin kuin Niina ja Tiia. Suuntasimme (tai minä päätin), että menemme Starbucks kahvilaan siksi aikaa. Pääsimmekin sinne ja sain herkkukahvin mukaani. Pienen sähläämisen jälkeen kuitenkin, mutta osasin hienosti puhua englantia, ja minua jopa ymmärrettiin! Olin erittäin ylpeä itsestäni.
Sitten Tiia ja Niina liittyivät seuraamme ja etsimme mäkkärin, jossa syödä. Aikaahan ei ollut tuhlattavaksi. Lopulta sekin löytyi, söimme ja tajusimme, ettei siellä ollut vessaa. Seuraavat hetket kuluikin vessan metsästyksessä. Miten noin isosta kaupungista ei löydy vessoja? En tajua. No päädyimme Trafalkarille (miten lie kirjotetaan) ja siellä oli vessat. Jee! Sitten ilta olikin jo pitkällä, mutta jatkoimme matkaa hetken lepotauon jälkeen. Kävimme vielä China townissa, joissakin putiikeissa ja muuten vain kävelimme ympäriinsä. Kyllä loppuajalta jalat huusivat hallelujaa! Onneksi ei rakkoja sentään tullut. Sain vielä ostettua Kampus Greekin ensimmäisen tuotantokauden jaksoja ja tuliaisia kotiin, joten ei huonoja paikkoja siis.
Lopulta matkasimme takaisin kirkolle ja nukkumaan. Sillä meillähän oli aikainen lähtö. 3.30 piti olla minibussipaikalla. No olimme aiemmin illasta soittanut minicapin meille siihen kirkolle. Sitäpä ei näkynyt sovittuun aikaan. Tuli pieni paniikki. Soitimme sinne ja kysyimme, missä kyyti, luvattiin lähettää uusi. Pian se meidän oikea kuski tulikin ja hurjasti se kaahaili, jotta ehdimme bussille. Ja hyvin ehdimmekin! Mukava kuski oli ja sai taas höpötellä englanniksi juttuja. Sitten matkasimmekin lentokentälle ja sieltä kotoSuomeen.
Tässä tällainen pikapikapika tilitys matkasta. Meillä oli siis tosiaan yksi kokonainen päivä aikaa olla siellä. Muuten oli puolikkaita. Joten hinku takaisin on kova, ja kyllä noilla hinnoilla sinne mennäänkin. Ihan varmasti. Mutta ei ihan ehkä heti kuitenkaan.
Kuvia tuli huomattavasti enemmän, tietenkin kaikkein 'edustavimmat' vain tähän laitoin. Paljon on kuvia vahakabinetista ja maisemista. Heh.
Sain Lansulta haasteen, joka on muuten hankala! Asiahan menee siis näin: List 5 good-looking men and tag 5 friends to do the same. Ensiksi voin sanoa, ettei kohta tulevilla ole mitään järjestystä, ne ovat vain viis hyvännäköistä miestä mielestäni. Toiseksi tämäkin saattaa muuttua päivittäin, siis kuka on milloinkin söpö. Kolmanneksi tiedän tästä tosielämästä paaaaljon hyvännäköisiä kavereita, muttei mulla tietenkään niitten kuvia ole :'D Olen vain sattunut ohimennen kaupungilla tmv näkemään. Hah. Mutta sitten asiaan.
1. Ola Svensson, itseasiassa aika lailla uusi löytö :'D Katselin tuossa joskus kun tuli Ruotsin Euroviisukarsintoja ja tämä kaveri siellä pomppi lavalla laulamassa, se oli kyllä rakkautta ensisilmäyksellä. On muuten aika hyvä laulajakin siis. Tykkäilen, sopivan keväistä poppimusaa. Nuo hiukset on ihanat!
2. Chace Crawford, tuo on vaan niin söpö. Niin ja mieluummin näitä vähän ns. miehekkäämpiä kuvia katsellaan, ei niitä missä se on pieni ja siloposkinen poika. Parransänki se olla pitää, tai jotain sellaista. Niin ja nuo siniset silmät on kivat kanssa.
3. Jude Law, oliskohan ollut The Holiday leffa, kun ekan kerran kiinnitin huomiota tähän mieheen? On muuten ihana leffa, voin katsoa sen yhä uudestaa ja uudestaan. Mutta niin, tuo on kyllä söpö kaveri. Hyvä näyttelijäkin on. Komea kun mikä.
4. Mikko Leppilampi, pitääkö tästä jotain vielä sanoa? Kerrassaan hyvännäköinen suomalainen näyttelijä. Kyllä tykkään. Olisin muuten voinut tehdä viisi hyvännäköistä suomalaista ja viisi hyvännäköistä ulkomaalaista miestä jutun, mutta teen nyt näin. On muuten vaikeaa vain valita viisi. Mutta Mikko pääsi nyt niihin viiteen.
5. Kalle Lindroth, toinen suomalainen pääsi vielä listalleni. Tähän olisin voinut laittaa myös Zac Efronin, joka muuten komistaa kotona vessan ovea :'D Ihmettelen miksi kukaan muu kuin minä ei käytä sitä vessaa O.O Mutta Kalle nyt pääsi tähän, vaikuttaa niin mukavalta ja rennolta muutekin. Niin ja kuolasin Kallea aina kun kävin katsomassa Spring Awakeningiä Helsinkin kaupunginteatterissa. Kävin siis kaksi kertaa katsomassa tuon näytöksen. Tykkäsin : D, oli pelottava kun istuttiin stagepaikoilla toisella kertaa, niin Kalle tuijotti yhdessä välissä meitä. Mutta niin ihanaa silti. *ihkutusta*
Tosiaan lisääkin löytyisi, Johnny Depp, Zac Efron, Orlando Bloom jne jne. Lista varmaan jatkuisi pitkään, harvemmin ainakaan julkisuudessa edes kovin ei-komeita on olemassakaan. Joten voisin melkein kaikki vaikka tähänkin listata. Ja jos olisi pitänyt listata kiinnostavimpia, niin sitten olisi Jarkko Martikaiset ja Samuli Putrot tässä, mutta ehkä en niitä komeimpiin laittaisi. Vaikka hekin ovat kyllä hyvännäköisiä minun silmiini omalla tavallaan. Onkohan tuossa nyt juuri ne keitä halusin? No tämän päivän lista on tuo, huomenna tosiaan voisi olla eri :D
