Übersuperhuippumahti viikonloppuinen!

Pakko hehkuttaa, koska oli ihan huippu viikonloppu justiinsa! Osa sen varmaan arvaakin miksi, mutta koska kaikki ei, niin kerrotaanpa kuvien kera hieman enempi!

Nimittäin perjantaina suuntasin jo kohti Helsinkiä ja isoveljelle yöksi. Siellä vietin laatuaikaa hyvän ruuan, seuran ja löhöämisen merkeissä ja minkä tärkeimmän? No kummipoitsun kanssa! Se on ihan paras jätkänpätkä ikinä ja pieneen ikäänsä se on jo niin fiksu! Se on vaan niin söpö!

Sitten tulikin lauantai-aamu ja oikeastaan se syy miksi tulin Helsinkiin alkujaan. Nimittäin Herzicamp 2012 kesäleirin jatkot! Suuntasin nokkani kohti Hesan rautatieasemaa n. klo 10 ja odottelin siellä tulevia leiriläisiä. Lopulta klo 11 kaikki olivat saapuneet seuraamme, joten lähdimme suunnistamaan Kamppiin ja bussiin numero 109. Hassua tässä oli se, että alkujaan menin kahta ihmistä vastaan, mutta jostain sitä väkeä tuli ja lopulta meitä taisi olla 10 menossa yhtä matkaa. Huippua!

No Kauniaisten työväenakatemialla olikin jo muita vastassa ja siellä alkoi itse jatkot! Oli niin mahtavaa nähdä ihmisiä pitkästä aikaa. Kouluttauduimme NuNu eli nuorelta nuorelle ystäväkurssin merkeissä alkuksi ja sitten illemmasta päivällisen jälkeen alkoi hengailuaika ja valmistautuminen illan bileisiin. Nimittäin halloweenpinkkipartyihin!

Minä ja Suke olimme sopineet tekevämme zombipuvut ja niitä sitten aloimme viimeistelemään syötyämme ensin hyvin. (Suken blogista voinet lukea tarkemmat ohjeet pukujen tekoon, linkki tulee tämän tekstin loppuun) Mutta tosiaan siirappi-elintarvikevärimössöllä sotkimme veritahroja paitoihin, vauvatalkkia tungimme hiuksiin ja iholle ja kasvomaaleilla + kaupantekoverellä + luomiväreillä saimme aikaan maskeeraukset muuten. Tietenkin vaatteet oli jo kotona revitty valmiiksi aikaa säästääkseen. Ja vaikka itse sanonkin, niin minusta meillä oli aika mageet puvut! Vai mitä ;)

Ilta meni tanssiessa, hengaillessa, syödessä, koomatessa ja nauraessa. Mitä lähemmäksi keskiyötä mentiin ja sen yli alkoi juttukin muuttua sen mukaiseksi. Sammakonkudusta pitsoihin ja muuta mukavaa. Ja poikakalenteriin ;) Lopulta joskus puoli kolmen aikaan painoin pääni tyynyyn onnellisena ja hymyillen. Olinhan saanut viettää aikaa ihmisten parissa.

Sunnuntai-aamuna koomaherätykseni jälkeen ryömimme aamupalalle koko sakki ja siitä aamulenkille ulos. Kylmyys koetettiin taltuttaa ties millä keinoin, halein ja improvisaatioesityksin. Lopulta kuitenkin luovutimme ja menimme sisälle. Sisällä hengailimme taas ja alkoi jo loppu lähestyä. Taisi siellä itkujakin taas tulla, koska kesän muistot ja ihanat hetket ja ihanat ystävät olivat taas jäämässä. Toki jokaisen omiin mieliin muistot jäävät.


Sitten siinä kahden maissa kyyti (eli veljeni) tuli hakemaan. Suurin osa leiriläisistä oli jo kadonnut lounaan jälkeen ja osa jäi vielä odottamaan kyytejään. Nappasimme veljeni kanssa Suken mukaamme ja heitimme hänet Tikkurilaan samalla matkalla. Veljen kanssa jatkoimme heille ja pääsin jatkamaan huippuviikonloppua vielä kummipojan kanssa leikkien! Nimittäin jäin vielä yhdeksi yöksi sinne.

Leikimme kummipoikani kanssa Marion kanssa ja leivoimme supercookieseja (taikinan tosin oli tehnyt joku muu ;) eli siis kummipoitsukan äippä!) Leikittyä loppupäivän oli ilta jo pitkällä, joten poitsu meni nukkumaan. Me aikuiset jatkoimme vaalivalvojaisten parissa ja söimme hyvin. Itsestäni tuntui kuin pienellä lomalla olisin ollut. Sillä niin herkullista ruokaa sain illasta, että oksat pois! Lisäksi oli vain rentouttavaa löhöillä sohvalla muiden kanssa. Joten ihan huippua oli!

Tässä pieni raapaisu miksi oli mahtavasuperviikonloppu! Koska perhe + ystävät + kesän muistelu  = huippua! Harmi ettei kaikki Herziläiset päässeet paikalle, mutta eiköhän me vielä nähdä!

Ps. Suuriman osan kuvista kuvasi Suke minun kamerallani, joten iso kiitos! Menkää siis ziigaamaan blogia: http://antti-tunneruletissa.blogspot.fi/