Antti Tuisku - 'inhokista' idoliksi

Nyt on pakko kirjoittaa eräästä artistista, joka on tehnyt aika syvän vaikutuksen tähän tyttöön. Ehkä olen ikäisiäni hieman jäljessä ja tulen viimeisessä junassa, koska myöhästyin aiemmin, mutta ei se mitään. Oikeastaan tulen eri junassa siksi, että olen ehkä kasvanut ja näen asiat eri tavalla kuin silloin nuorena. Niin ja otsikosta sen verran, että se vain rimmasi, en oikeastaan siis koskaan ole niin sanotusti inhonnut Tuiskua, mutten ole aikaisemmin vain pitänyt hänestä.

Nimittäin Antti Tuisku teki minuun vaikutuksen noin puoli vuotta sitten kesällä. Aiemmin aina olin ollut Idols ajoista asti ollut sitä mieltä, ettei tuo Tuiskun poika tekisi sellaista musiikkia mistä pitäisin tai en muutenkaan koskaan tulisi Antti Tuiskusta pitämään. Koska sehän oli silloin niin noloa. No ainakin sen totesin juuri kesällä, että kuinka sitä nuorena ylä-asteikäisenä on niin kiinni muiden mielipiteissä. Samoiten sen totesin, miten paljon nuo nuoruuden mielipiteet vaikuttavat vielä nuorena aikuisenakin. Olin nimittäin skeptinen kesällä siitä, että joutuisin Anttia kuuntelemaan, koska hän esiintyi samoissa paikoissa kuin Semmarit, joita siis kesällä olin katsomassa. Ja siis hän esiintyi ennen Semmareita. Samoiten sain tietää sen, että Antti Tuisku esiintyisi Pyhä Unpluggedissa, joka on tämän tytön lempifestarit.

Kerran sitten Prismassa kuitenkin huomasin, että Antti Tuiskun Hengitän levy oli alennuksessa 3€. Ostin tuon levyn lähinnä vitsillä, että tietäisin mitä on luvassa sitten tulevilla pakkokeikoilla. Okei, oli minulla Antin ensimmäinen levy kotona, koska olin saanut sen tuliaisiksi. Mutta enhän minä sitä koskaan kuunnellut silloin! No pistin levyn soittimeen ja luin sanoja, ja sitten iski ensimmäisen kerran se, että hetkinen. Näissähän on asiaa, näissä lauluissa on jotakin sanomaa. Mutta en vielä silloinkaan voinut sanoa, että olisin pitänyt Tuiskusta enempää, kuin muustakaan musiikista mitä radiosta sattui soimaan.

Mutta sitten Valkeakoskella kuuntelin ekan kerran koko Antti Tuiskun setin. Antti oli lavalla niin aito ja oma itsensä, etten ollut toista vastaavanlaista artistia nähnyt. Se miten tuo artisti otti työnsä oikeasti tosissaan, nautti esiintymisestä, näkyi yleisöön, jopa tällaiseen ekakertalaiseen. Ja se miten Antti puhui yleisölle, oli jotenkin aitoa. Sellaista, hei mikäs tässä on, vähän esiinnyn tässä teille ihan kun jossain pienessä paikassa, eihän tässä mikään. Mutta vieläkin olin kuitenkin hieman näin ja noin, kyllä silloin jo tiesin, että Antti on hyvä ja tulen jatkossakin kuuntelemaan hänen musiikkiaan.

Lopullinen kolahtaminen kuitenkin tapahtui sitten Pyhätunturilla. No okei, ensiksi tätä tyttöä huvitti se, että Antin hotellihuone oli meidän huonetta vastapäätä ja törmäsin kaveriin jo ennen mitään keikkoja siellä. Aittakurussa sitten Antti oli niin rento, ehkä tutut paikat tekivät sen tai sitten ei, mutta ainakin hän sai koko yleisön taas mukaan. Siis kaikki vauvasta vaariin siellä! Sitten taas hotellilla ennen hotellikeikkojen alkua törmäsin Anttiin taas käytävällä, en toki mitään puhunut, mutta kyllähän se taas oli hienoa. Kävellä samalla käytävällä lähes samaa matkaa kohti hotellin aulaa.

Ja nyt sitten tapahtui se lopullinen isku. Hotellikeikkaa vetäessään Antti oli niin rento, aivan kuin olisi esiintynyt vanhoille kavereilleen. Jotenkin en ole koskaan ollut sellaisella keikalla. En vieläkään voi uskoa, kuinka sydämestään Tuiskun poika tätä hommaa tekee. Sen vain näki siellä läheltä katsellessa. Lisäksi välispiikit olivat niin rentoja, sellaista jutustelua. Antti myös oikeasti otti kontaktia yleisöön, faneihinsa ja ’jutteli’ yleisönsä kanssa. Tai siis antoi eräällekin jotakin ohjetta, kun tämä henkilö toivoi kappaletta. Vaikea selittää näin blogissa, mutta ihan sama. Pyhällä Antti siis teki vaikutuksen minuun ihmisenä, tavallisena ihmisenä, joka tekee hyvää musiikkia.




Katsokaa nyt tuota ilmettä, minusta aika onnellinen


En siis fanita (äh, en tykkää sanasta fanittaminen tässä yhteydessä, mutta parempaakaan en keksi) Antti Tuiskua niinkään hänen musiikkinsa tähden tai ulkonäön tähden (joka on ihan jees kyllä juu), vaan pikemminkin sen tähden, millaisen kuvan ihmisenä hän on antanut minulle. Harvoin näkee noin työlleen omistautunutta, aitoa ja avointa artistia. Antti ei vaikuttanut yhtään sellaiselta, että hän tuntisi olevansa joku idoli, joku parempi kuin me tavikset, jotka häntä kuuntelee. Antti on ainakin minulle antanut hyvin aidon ja sydämellisen kuvan itsestään ja siksi pidän hänestä ja siinä ohessa hänen musiikistaan myös! Kerrankin kävi näin päin, että ihmisen persoonan takia opin kuuntelemaan ja pitämään myös musiikista. Ja uskokaa tai älkää, nykyään Antti Tuisku soi iPodissani aika usein : )

Tämä teksti muuten sai idean siitä, kun katsoin Antin osuuden Menestyksen Hinta ohjelmasta. Siinäkin hän vaikutti niin tavalliselta nuorelta mieheltä, ei lainkaan suurelta poptähdeltä. Sitä paitsi, ohjelma ainakin kosketti minua, minä, joka en usein kyynelehdi elokuvien tai ohjelmien aikana, tirautin jopa pari kyyneltä. Joten se kertoo aika paljon. Voisin suositella kaikkien katsovan tuon, etenkin kaikkien skeptisten ja Antin vähättelijöiden! Sen verran siinä oli asiaa ja aitoutta mukana. Olen tietenkin lukenut myös Antin elämänkerran ja sekin oli mukavaa luettavaa, pitäisi varmaan lukea vielä toisen kerran, kun eka kerta meni ’ahmiessa’ kirjaa : ) Toki myönnän, että on tuossa(kin) artistissa jotakin piirteitä ja juttuja mistä en innostu, mutta niin taitaa olla kaikissa. Ainakin minulle. Mutta sehän tekeekin heistä (Antista) juuri oikeita ihmisiä, sillä kukaan ei ole täydellinen. Ei edes se idoli ja suuri tähti siellä lavalla tai televisiossa.

Voin siis sanoa rehellisesti, että arvostan nykyään Antti Tuiskua paljon ja olen kiitollinen, että edes nyt ehdin mukaan tähän junaan. Ja totean, että olenpa ollut minäkin tyhmä nuori aikoinani. Onneksi ihmiset kasvavat. Ei pitäisi mennä massan mukana ja kuunnella mitä muut miettivät. Ehkä olisin silloin saanut pidemmän matkan kulkea tämänkin hienon artistin mukana.

Ja haluan vielä selventää kaikille rautalangasta, että tämä on se kuva, jonka minä olen Antti Tuiskusta saanut. En ole häntä koskaan sen suuremmin tavannut (hei, eihän paria ’törmäilyä’ hotellikäytävällä, saati nimmarinhakua lasketa mihinkään!), mutta sen mitä olen nähnyt omin silmin, kuullut omin korvin ja lukenut, on antanut minulle tämän kuvan. En väitä, että olisin oikeassa, mutta itse koen ja tunnen näin. Minulle Antti Tuisku vaikuttaa hyvältä tyypiltä ja sanokoot muut mitä sanoo! Ihailen Antti Tuiskua siis tällaisena ihmisenä, jona minä hänet näen.

Ps. Omistan siis tällä hetkellä Antin kaksi uusinta levyä ja sen elämänkerran. Lisäksi olen ehtinyt ostamaan randomkokoelmalevyn, jossa oli siis kaksi levyä ja dvd. Että hehe : )