The Baseballs -keikka 22.3.2010!

Tosiaan eilen tähän aikaan olin vielä Tavastialla huutamassa ääntäni käheäksi ja tanssiessa hyvän musiikin tahdissa. Ihan mieletön keikka oli ja keikkaseura! Heti päästiin sisään ja paikat oli jo aluksi hyvät, mutta keikan edetessä ne paranivat. Sillä lopulta olimme aivan eturivissä aidan vierellä. Jotenkin sitä vain valui eteenpäin kokoajan! Ajattelin pistää pientä kuvakertomusta tähän nyt. Sillä kuvia kertyi 101 ja videoita 12, joten mukavasti sai kuvia. Ja kaikki suht'hyvälaatuisia, sillä paikka oli niin hyvä.


Matkasimme ystäväni autolla. Meitä oli siis neljä ystävystä. Minä, Niina x2 ja Riikka. Toisen Niinan kanssa istuimme takana ja leikimme vähän kameroilla, emmekö näytäkkin hehkeiltä ja edustavilta?


Pitihän sitä ottaa kuvaa motariltakin. Tässä samalla luin myös biologiaa. Oli kiva sää, nyt on kevät tulossa ja sitä onkin odoteltu.


Pieni mutka tehtiin matkassa, kun käväisimme hakemassa kuskimme isovanhemmilta avaimen, jolla saisimme Helsingissä auton turvalliseen parkkiin. Saimme syödäksemme välipalaa tuolla pysähdyksellä ja sitten jatkoimme hyvin sujunutta matkaa eteenpäin. Tässä vaiheessa ei enää tehnyt mieli lukea biologiaa, piti katsella maisemia ja fiilistellä.

Sitten matkasimme auton parkkeerattua ratikalla keskustaan ja kamppiin. Kävimme syömässä pitsat, jotta jaksaisi sitten bailata keikalla. En muistanut ottaa kuvia tässä vaiheessa, kun se pitsa oli niin herkullista. Sitten syötyämme menimmekin jo keikkajonoon, joka ei oikeastaan ollut edes pitkä.


Pääsimme piakkoin sisälle ja hyville paikoille heti aluksi. Reilu puolitoista tuntia piti melkein odotella kuitenkin vielä keikan alkua. Viihdytimme itseämme ottamalla yhteiskuvia ja kuvia noista hienoista plektrakylteistä. Väkeä alkoi vähitellen kertymään myös meidän taaksemme.


Sitten se keikka alkoi! Aika hyvin jätkät kyllä vetivät, yleisö oli ihan liekeissä. Oli hauskaa kun nuo katsoivat heitä kuvaaviin kameroihin ja muutenkin ottivat yleisön huomioon. Käsiä pääsi lääppimään ja monta pyyhettä he heittivät lavalta. Niin ja kuskimme Ninnin kännykkä otettiin lavalle! Ninni oli videokuvaamassa pätkää ja sitten Digger vain otti kännykän lavalle. Kaveri kuvasi muita bändiläisiä ja palautti sitten kännykän takaisin omistajalleen. Hieno video tuli siis.


Tässä vaiheessa en vielä ollut ihan eturivissä, mutta siinä lähellä. Olin eksynyt porukasta hieman erisuuntaan, joten aloin julman siirtymisen lähemmäksi. Aina biisin välissä ja aikana hivuttauduin lähemmäksi ystäviäni. Hyvin se toimi. Eikä kukaan valittanut mitään. Olin aika ovela.


Hih, sitten ne jossain välissä lauloi kaikki yhdessä a capellana! Oli ihan hienon kuulloista, muttei kyllä vetänyt mitään vertoja oikeille a capella yhtyeille. Mutta hienon kuuloista silti oli.


Lopuksi olinkin päässyt ihan eturiviin ja seurani luokse. Kuvia tuli otettua vähemmän kyllä ihan edessä, enemmän videoa on tältä ajalta. Yhdessä videossa Digger katsoo suoraan kameraan ja tunkee naamaansa siihen. Pääsin kättelemään myös osittain noita, kun ne käsiään taas yleisön luo tunkivat lavalta. Jee!

Oli kyllä keikka, kaksi tuntia The Baseballsit soittivat putkeen ja kyllä se jaloissa alkoi tuntumaan, kun pomppi ja tanssi. Ja ääni melkein lähti kun huusi kokoajan ja lauloi mukana. Ja nuo huudattivat paljon myös yleisöä! Hienon kuuloista kyllä oli, kun kaikki olivat mukana.

T. Pilvi

Ps. Lähinnä randomilla laitoin noita keikalta otettuja kuvia, niitä oli niin paljon :'D

Tänään soitetaan räkäistä ja tarttuvaa romanttista kolinaa

Eilen olin tosiaan kuuntelemassa Ismo Alanko Teholla –keikkaa Finlandia klubilla. Varsin mahtava oli keikka taasen kertaalleen Alangolta ja Teholta! Saavuimme keikkapaikalle joskus yhdeksän jälkeen, sillä keikan oli tarkoitus alkaa kello 21.30. Väkeä ei vielä ollut paljon (paitsi sikakarsinan puolella, haha) ja pääsin siis aikalailla eturiviin, tai voisi kai tuota jo sanoa eturiviksi.

Kuitenkin kävin ensiksi ostamassa kokoelmiini uuden fanipaidan. Näitä paitoja ei enää tehdä uusia ja myynnissä olivat viimeiset kappaleet, onneksi oli minulle vielä paita jäljellä. 20€ maksoin ja sain hienon paidan Ismon naamavärkillä ja selässä lukee yksinkertaisesti ”Ismo Alanko Teholla” ihanan yksinkertainen paita, joten tykkään.


Keikka alkoi ajallaan ja Ismo ja Teho olivat liekeissä heti. Väkeä alkoi kertymään myös esiintymislavan läheisyyteen ja oli pakko pitää paikastaan huolta, onneksi eturiviin oli vaikea kenenkään enää tunkea. Muutama ärsyttävä humalainen oli läheisyydessä, mutta eivät he hirveästi onneksi häirinneet. Ja Ismoa kuunnellessa unohtui kaikki ympäristöstä.

Jätkät soittivat niin vanhoja klassikkoja, kuin uusimpien levyjen tuotoksia. Oli Ismon vanhaa tuotantoa ja sitten tuota Teholla tuotantoakin. Itse olin erittäin iloinen, että enemmän oli setti keskittynyt kuitenkin vanhaan, uudelta levyltä ei soitettu hirveästi biisejä. Oli niitä tiettyjä, joita odottikin. Mutta petyin kun ei Friikkaan –biisiä ollut! Sitä olisin uudelta levyltä toivonut soitettavan.
Vanhojen klassikoiden joukossa oli muun muassa Rakas, rämä elämä, Kun Suomi putos puusta, Levottomat jalat, Peltirumpu, Aina nälkä, Kanoottilaulu ja Emil Zatopek. Edelliseltä levyltä soitettiin yksi minun suosikeista nimittäin Puupää. Lisäksi tuli myös muun muassa Räkäistä ja tarttuvaa (otsikossakin pätkä biisistä) ja seitsemän päivää.

Koko setti vedettiin lähestulkoon putkeen! Välispiikkejä ei juurikaan ollut, vaan biisi alkoi heti toisensa perään. Muutama hengähdystauko pidettiin ja sitten taas täysillä soittamaan. Harvoin olen ollut noin tiuhatahtisessa konsertissa. Sen kyllä huomasikin, sillä Teho valui hikeä ja kaverin paita oli kauttaaltaan hiestä märkä, samoin Ismo lauloi hikipäissään.

Hieno keikka kerrassaan, Ismo Teholla ei kyllä koskaan petä. Haha, vaikka olenkin kerran vasta ollut heitä aikaisemmin kuuntelemassa. Kaksi kertaa he tulivat encoret vetämään, sillä seuraavaksi kuulemma on kahden viikon keikkatauko, joten nuoret miehet jaksoivat vetää ylimääräisiä kappaleita enemmän nyt.

Kiitos Ismo ja Teho hyvästä keikasta!

Fanittaen Pilvi